RSS Feed

Itsekkyys on hyvästä

0

maaliskuu 3, 2014 by Devilsusi

Mistä johtuu se, että sanalla itsekäs on negatiivinen lataus ja epäitsekkäällä puolestaan positiivinen? Itsekkyys ja epäitsekkyys. Sanapari, joka usein oletetaan vastakkaisiksi ominaisuuksiksi. Väitän että itsekkyys on erinomainen ominaisuus ja epäitsekkyys taas liian pitkälle vietynä suorastaan haitallista. No jotta asia ei olisi tietenkään näin mustavalkoinen, niin asiaa kannattaa hieman tarkastella syvällisemmin.

Epäitsekkäiksi luonnehditaan tyypillisesti sellaisia ihmisiä, jotka ovat kohteliaita, toiset huomioon ottavia tai tinkivät jollain tapaa omista eduistaan toisen ihmisen hyväksi. Itsekkäiksi mielletään sellaiset, jotka etuilevat, ajavat selvästi omia etujaan tai muuten näkyvästi nostavat itsensä muiden yläpuolelle.

Epäitsekkyyteen liitetään usein ominaisuuksista myös nöyryys ja vaatimattomuus. Niilläkin on enimmäkseen positiivinen sävy. En kiistä tätä yleisempää näkemystä, mutta mielestäni epäitsekkäät ihmiset voivat olla jossain määrin haitallisia itselleen ja omille tavoitteilleen. Omaa vuoroaan aina muille tarjoamalla hidastaa itselleen kuuluvan saantia. Tai jää jopa ilman. Ajattelemalla aina jotain toista ihmistä, jää parhaasta vaille yhtä usein. Tyytymällä vähempään, myös saa vähemmän. Saattaa tulla ylikävellyksi.

Olemalla s-o-p-i-v-a-l-l-a tavalla itsekäs, röyhkeä ja omaa etua ajava saavuttaa enemmän onnellisuutta. Mutta mikä on sopivalla tavalla? Valtaväestö Suomessa on kasvatettu tavalla, missä sopivalla tavallakin tuntuu liian suurelta. Meillä on vaikeuksia olla itsekkäitä. Ja jos kerran olemmekin omaa etuamme ajavia, muistamme sen pitkään ja saatamme katuakin kauan. On syyllinen olo. Vaikka useinkaan itsekkyydellä ei vahingoiteta ketään. Saatetaan vain itsemme parempaan tilanteeseen toisiin nähden. Silti se on vaikeaa.

Itsekkyyttä voi toteuttaa ponnistamatta toisen silmäkuopasta. Pystyt nostamaan oman työsuorituksesi näkyvästi esille väheksymättä toisten panosta. Voit ottaa tarjottimelta isoimman pullan ja silti pullaa jää muillekin. Et vahingoita muita nukkumalla työaamuna pari tuntia pidempään ja menemällä myöhemmin töihin. Ajattelemalla itseäsi. Tärkeintä ihmistä, jonka kanssa olet tekemisissä päivittäin.

Itsekkyyteen johtavaa henkitystä kehitystä kannattaa yrittää rakentaa pienin askelin. Aloittaa ihan pienillä asioilla. Venyttää arkiaamujen unta, jos mahdollista. Olemalla pienissä asioissa vaikkapa epäkohtelias. Menemällä eturiviin konsertissa, vaikka peittäisi toisen näkyvyyttä. Olemalla röyhkeämpi baaritiskillä. Keinoja on lukemattomia. Tie on pitkä eikä helppo ollenkaan. Aika ajoin yritän oikein tosissani niin itsekin. Sisäänrakennettu luterilainen nöyryys kyllä estää täysin pöyhkeäksi tulemisen. Suosittelen silti kokeilemaan. Jokainen on kuitenkin oman elämänsä tärkein ihminen.


0 comments »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 8 = 2